Podcast-ohjelmasi julkaisuun tarvitset internet-sivun. Sinulla voi olla jo olemassa olevat internetsivut. Podcast-äänitiedostoja voi laittaa sinne kuunneltavaksi. Huomaa kuitenkin, että useimpiin kotisivupalveluihin-sopimuksiin kuuluu ns. kaistankäyttörajoitus. Toisin sanoen kotisivulta voi ladata dataa vain tietynmäärän kuukaudessa. Äänitiedostot saati videotiedostot ovat kooltaan isoja ja kaistarajoitus saattaa tulla nopeasti vastaan, jos lataajia tai kuuntelijoita alkaa olla satamäärin.
Podcast-ohjelmat kannattaakin julkaista ns. podcast host-palvelujen kautta.
Podcast-äänitiedostot voi julkaista ilmaiseksi esim. Spotify– tai Soundcloud -palvelun kautta. Tällaisia podcastin host-palveluja podcastin julkaisemiseksi löytyy internetistä useita. Useimmat tarjoavat palvelua ainakin tiettyyn rajaan asti ilmaiseksi. Näihin palveluihin luodaan ensin tili, ja sitten MP3-muotoiset podcast-tiedostot laitetaan sinne kuunneltavaksi (varmin MP3-laatu 128kbps/44.1kHz). Kaistankäyttömääristä ei tarvitse huolehtia (mitä enemmän kuunteluja sen parempi) ja palveluihin liittyy yleensä hyvä tilastointi kuuntelijamäärien suhteen. Jotkut host-palvelut linkittävät halutessasi automaattisesti podcastisi eri podcast-jakelupalveluihin kuten Apple ja Google Podcasts. Linkityksen hostilta jakelupalveluihin voi tehdä myös itse manuaalisesti RSS-syötteen avulla. Monet käyttävät podcastiensa julkaisuun myös Youtube-videopalvelua. Tällöin on yleensä kyse keskusteluvideosta, jonka ääniraita on erikseen jaettu myös edellä mainittujen podcast-palvelujen kautta.
Soundcloudiin tai Spotify-palveluun laitetut Podcast-äänitiedostot voi sitten linkittää myös omalle internetsivullesi, jonka voit perustaa ilmaiseksi esim. https://WordPress.com -palveluun. Näin kuuntelijamäärät eivät rasita oman nettisivusi kaistankäyttöä, koska kuuntelu tapahtuu sivullesi helposti asennettavalla playerilla tosiasiallisesti podcast-palvelujen kautta. Huomaa, että omat nettisivut eivät ole välttämättömiä, monesti riittää pelkkä some-tili podcastille. Tavallaan podcastillasi on jo oma nettisivunsa podcast-host-palvelussa valmiina, siihen voidaan linkittää ulkopuolelta eri somepalveluista, joskus se riittää. Suurin osa host-palveluista tarjoaa myös valmiin Player-komponenttikoodin, jonka avulla voit sijoittaa omalle kotisivullesi podcast-playerin.
Podcastin tekeminen on kaikkien ulottuvilla. Podcastin luonteeseen kuuluu vapaa ja rönsyilevä ote ja stressittömyys, podcast on rento media. Kannattaa kokeilla!
Suomalaisia podcasteja löytyy listattuna mm. Jaksomedian Jakso.fi -sivustolta. Kuuntele, ihastu – ja nouki ideoita oman podcastisi toteuttamiseen.
Niin, ja se podcastin nimi! Siinä onkin miettimistä 🙂 Podcastin nimen tulisi olla mahdollisimman naseva ja lyhyt, mutta samalla podcastistisi sisällöstä kertova. Sen tulisi olla myös hyvin sosiaaliseen mediaan istuva (Instagram,FB,Twitter ym.) ja vaikkapa omaksi nettiosoitteekseen sopiva. Vältä ääkkösiä nimissä, ne eivät tunnu istuvan hyvin internet-maailman nimiavaruuteen. Ja muista tarkistaa netistä, että ko. nimeä ei ole jo keksitty.
Podcast ja musiikki
Vielä sananen musiikin käytöstä podcasteissa. Jos musiikkia halutaan käyttää (tunnarit, jinglet, ym.), musiikin tekijänoikeuskysymyksistä on huolehdittava erikseen. Säveltäjien, sovittajien ja sanoittajien oikeuksia valvoo Teosto, äänitteiden tuottajien ja äänitteillä soittavien muusikkojen oikeuksia taas valvoo Gramex.
Radioissa radio-asemat maksavat korvausta tekijänoikeusjärjestöille jokaisesta eetteriin soitetusta musiikkikappaleesta erikseen. Internet-taksat taas menevät kuunteluiden ja latausmäärien mukaan. Podcastia halutaan yleensä levittää mahdollisimman laajalle ja saada mahdollisimman monta kuuntelua. Kun Teosto/Gramex -lasku nousee koko ajan kuuntelu- ja latausmäärien mukana, on yhtälö sisällöntuottajalle ennen pitkää tietysti kestämätön. Tekijänoikeussopimusten alaisen kaupallisen musiikin käyttäminen onkin yleensä hyvin kallis vaihtoehto.
Halvempi vaihtoehto podcastin tunnusmusiikille ja jingleille on käyttää ns. Royalty-free – musiikkia, jota tarjoavat sellaiset palveluntarjoajat kuten epidemicsound.com, artlist.io, audiojungle.net, ja premiumbeat.com, nämä muiden muassa. Näiden palveluiden toimintaidea on yleensä sellainen, että tietyllä kuukausimaksulla – ilman, että mistään muista maksuista tarvitsee huolehtia – voi käyttää rajoittamattomasti näiden palveluiden tarjoamaa musiikkia esim. juuri podcasteissa. Tällainen ’audio library’-musiikki on hyvä vaihtoehto podcasteille, joiden tyyli lähentelee featurea ja jotka sisältävät dramatisoituja elementtejä ja joissa tunnelmaa luodaan erityypisen musiikin käytöllä. Jos kuukausimaksun haluaa lopettaa, voivat maksullisen kauden aikana tehdyt podcastit jäädä verkkoon, mutta palveluiden musiikkia ei tietenkään voi sen jälkeen enää käyttää uusissa podcasteissa. Tämä voi olla ongelma, jos podcastin leimallinen tunnussävelmä ja jinglet ovat peräisin tällaisesta palvelusta. Tällöin pelkän podcast-tunnarin takia täytyy maksaa kuukausimaksua jatkuvasti.
Pixabay -nettipalvelu (pixabay.com) tarjoaa musiikkia, kuvia ja videoita ilmaiseksi Pixabay-lisenssillä, jonka mukaan palvelun musiikki, kuvia ja videoita saa käyttää vapaasti niin yksityisesti kuin kaupallisestikin. Media-sisältöjen tekijät ovat vapaaehtoisesti luopuneet tietyistä oikeuksistaan Pixabayhin lataamiensa sisältöjen suhteen.
Huom! Käytettäessä Pixabayn musiikkia Youtube-videoissa, on hyvä muistaa, että suurin osa kappaleista on tekijöidensä toimesta Googlen Content ID-rekisteröityjä. Content ID on Googlen kehittämä digitaalinen sormenjälkijärjestelmä. Sisällöntuottajat voivat käyttää sitä tekijänoikeudella suojatun sisällön tunnistamiseen ja hallintaan YouTubessa. Ladattaessa Pixabayn musiikkia sisältävää videota Youtuben automaattinen järjestelmä saattaa antaa Tekijänoikeus-ilmoituksen (copyright notice) ja pyytää vahvistamaan oikeuden käyttää musiikkia. Tämä tapahtuu lähettämällä Pixabay-lisenssi teksti, joka on saatu ladattessa musiikkia Pixabaysta. Koko prosessi tapahtuu nettisivun kautta ja on hiukan monimutkainen.
Ilmaistakin musiikkia on löydettävissä internetistä Creative Commons -lisenssillä. Creative Commons -lisenssijärjestelmä mahdollistaa luovien teosten jakamisen internetissä tietyin tekijöiden määrittelemin ehdoin. Creative Commons -lisenssien alaista musiikkia voi hakea internetistä vaikka hakusanoilla ’Creative Commons music’.
Internetistä löytyy ilmaista musiikkia myös Public Domain -statuksen alla. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että teos on merkitty vapaaksi kaikista tunnetuista tekijänoikeuteen perustuvista rajoituksista, kuten lähioikeudet ja muut tekijänoikeuteen liittyvät oikeudet. Useimmiten tämä tarkoittaa, että teoksen kaikkien tekijöiden kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta. Public Domain -statuksen alaista musiikkia voi hakea netistä esim. hakusanoilla ”public domain music”. Suomessa Kansalliskirjaston Raita-projekti julkaisee tekijänoikeusvapaita kotimaisia äänitteitä. Kansalliskirjasto on digitoinut yli 10 000 kappaletta. Myöskin kansansävelmät ovat yleensä public domain -musiikkia.
On huomattava, että eri maissa Public Domain -statusta voidaan tulkita eri yhteyksissä eri tavoilla, joillakin tahoilla saattaa olla tiettyyn teokseen osittainen tai uudistettu tekijänoikeus, vaikka teos itsessään on iältään jo ohittanut tekijänoikeus-aikarajasuojan. Huomaa, että vaikka itse musiikki teoksen kaikki oikeudet ovat rauenneet, niin kyseisen äänitteen oikeudet voivat olla vielä voimassa. Äänitteiden suoja-aika on 70 vuotta tallennushetkestä.
Klassinen musiikki syntyajaltaan 1900-luvun alusta taakse päin on yleensä täysin vapaata eli kaikkien tekijöiden kuolemasta on tällöin yleensä kulunut yli 70 vuotta. On kuitenkin huomattava, että levytetty klassinen musiikki saattaa nauttia suojaa äänitteen osalta. Äänitteen suoja-aika kun on, kuten todettu, myöskin 70 vuotta.
Jos sinulla on soittotaitoja, voit itse äänittää klassista musiikkia tai kansansävelmiä ja käyttää ja julkaista tallennettasi täysin vapaasti miten ja missä yhteydessä haluat. Tai jos osaat käyttää jotakin ATK-nuottiohjelmaa tai musiikkisovellusta, voit näppäillä tai syöttää ohjelmaan esim. klassisen musiikin nuotteja sekä tallentaa musiikin audio-muotoon. Tämä käy kätevästi vaikkapa ilmaisella MuseScore-ohjelmistolla. Syntyneeseen musiikkitallenteeseen sinulla on täydet oikeudet ja voit käyttää sitä vapaasti miten ja missä haluat. Kenellekään ei tarvitse maksaa yhtään mitään.
Internetistä löytyy myös musiikkinsa lisensointia täysin itsenäisesti hallinnoivia säveltäjä-tuottajia. Yksi suosituimmista palveluista on incompetech.com (ks. lisenssit), jota pitää yllä säveltäjä Kevin MacLeod. Hänen musiikkiaan saa käyttää vapaasti, kunhan julkaisussa ilmoitetaan musiikin alkuperä ja tekijä. Tiedot on ilmoitettava videon kohdalla lopputeksteissä tai podcastissa loppukaneeteissa. Ilmainen musiikki on MP3-formaatissa. Jos musiikin biisitietojen ilmoittaminen tuntuu podcastissa puhuttuna hankalalta, voi MacLeodilta ostaa n. 30 eurolla (+ALV) lisenssin, joka oikeuttaa ko. musiikkikappaleen (wav-formaatti) rajattomaan käyttöön omissa ohjelmissa ilman ilmoitusvelvollisuutta k o. kappaleen kohdalla. Lisenssisopimus toimitetaan oston yhteydessä kirjallisena PDF-tiedostona. Tuo musiikin käyttölisenssisopimus on hyvä olla kirjallisena, nimittäin Youtube tai vastaava julkaisualusta saattaa kysellä musiikin alkuperätietojen perään. MacLeodin musiikkia käytetään erittäin laajasti eri puolilla mm. elokuvatuotannoissa.
Kaikissa edellä mainituissa musiikkivaihtoehdoissa on se mahdollisuus, että kyseistä musiikkia käyttävät monet muutkin. Jos haluat todella satsata podcastisi tunnariin ja muuhun musiikkiin ammatillisella otteella, silloin kannattaa vakavasti harkita musiikin tilaamista alan ammattilaiselta. Näin saat varmasti yksilöllisen musiikillisen ilmeen podcastillesi. Tunnusmusiikki siitä eroteltuine jingleineen on podcastin tunnistettavuutta voimakkaasti profiloiva tekijä. Huomaa kuitenkin, että podcastin alkutunnari voi olla hyvinkin lyhyt, vaikkapa vain yhden tahdin mittainen musiikillinen signaali, jopa pelkkä ääniefekti. Näin on monissa podcasteissa.
Podcastin visuaalinen ilme
Vielä on puhuttava visuaalisuudesta. Nykyään jokaisen podcastiin liittyy graafinen ilmiasu. Käytännössä se on neliön muotoinen kanava- tai profiilikuva, joka jollakin tasolla viestittää podcastin aihetta, sisältöä tai tekijöitä. Kaikki podcast-host-palvelut edellyttävät, että podcastilla on myös visuaalinen ilme. Podcast-logon voi toteuttaa melkein millä tahansa graafisella softalla. Neliön muotoisen kuvan koko on sivuiltaan 1400-3000 pikseliä tiheydellä 72dpi, formaatti JPG tai PNG. Kannattaa tehdä kuva alun perinkin isoksi, 3000 x 3000 pikseliä on yleinen nykyään. Ison kuvan saa aina pienennettyä (nettipalvelut tekevätkin tämän automaattisesti), mutta pienestä ei saa enää isoa, koska pikselöinti alkaa näkyä häiritsevästi. Applen podcast-palvelu vaatii neliön muotoisen oletuskuvan kooksi vähintään 1400 x 1400 pikseliä, suositus 3000 x 3000 pikseliä, samalla kuitenkaan kuvan tilakoko levyllä ei saisi ylittää 500kb, muuten Applen järjestelmä saattaa antaa virheilmoituksen.
Podcastien malligrafiikka voi katsella vaikka jakso.fi/podcastit -sivustolta tai ihan Spotify:n podcasteja selaamalla. Huomaa myös, että esim. Soundcloud, Facebook ja Youtube (taustakuvat) tarvitsevat lisäksi omankokoisensa graafiset toteutukset podcastisi tunnusgrafiikan pohjalta.
Ilmaisia grafiikkaohjelmia, joilla podcastin grafiikan voi toteuttaa ihan itse, löytyy netistä runsaasti. GIMP on ilmainen kaikille käyttöjärjestelmille sopiva kuvankäsittely- ja grafiikka-ohjelma. Erityisesti Windowsille ehkä helppokäyttöisin kuvan käsittelyohjelma on PhotoFiltre 7. Se on ei-kaupalliseen käyttöön ilmainen ohjelmisto. PhotoFiltre 6 on vielä helppokäyttöisempi versio, sekin ilmainen ilmainen ei-kaupalliseen käyttöön.