Editointi

Podcast-ohjelma vaatii lähes poikkeuksetta editointia eli ’leikkausta’. Yskäisyjä, ei toivottuja ääniä ja taukoja joutuu leikkaamaan pois. Äänen tasoa voi joutua säätämään. Myös mahdollinen tunnusmusiikki ja jinglet täytyy pystyä liittämään mukaan. Kaikissa kannettavissa tietokoneissa (PC, Mac) on äänikortti valmiina, joten niillä voi tehdä äänieditointityötä. Kuulokkeet tai hyvät kaiuttimet tarvitaan lopputuloksen kontrollointiin.

Kaikille käyttöjärjestelmille (Win, Mac, Linux) sopiva editointiohjelma Audacity on ilmainen äänenmuokkausohjelma, jolla äänitteen voi leikata ja muokata valmiiseen muotoon. Audacity on saatavissa netistä:
https://www.audacityteam.org/download/

Täysin ilmaisesta Audacitystä on kehittynyt ominaisuuksiltaan erittäin monipuolinen maksullisten ohjelmien kanssa vahvasti kilpaileva audio-editori, jolla voit äänittää, editoida, työstää yksittäiset äänitiedostot ja koostaa podcast- tai radio-ohjelman useista ääniraidoista valmiiksi julkaistavaksi äänitteeksi. Äänitiedostot julkaistaan internetissä yleensä pakatussa MP3-muodossa. Audacityllä myöskin äänitiedostojen muunto MP3-muotoon käy kätevästi.

Jos haluat opastusta Audacityn käyttöön, Melodata Tuotannot tarjoaa yksityisopetusta Audacityn käytössä etänä internetin kautta ks. www.melodata.com .

Audacityn käyttöön opastavia tutoriaaleja löytyy runsaasti myös netistä. Hae hakukoneessa esim. sanoilla ”Audacity ohje”.

Seuraavassa yleisiä ohjeita äänittämiseen ja editointiin liittyen

Lähtökohta kaikessa audiotyössä on aina mahdollisimman hyvä tallennuslaatu. Jos äänitetty audio on kuraa, ei siitä saa kunnollista millään äänenkorjaustyökaluilla. Oikea akustinen ympäristö on olennainen, äänitystilassa ei saisi olla häiriötekijöitä, kuten raksuttavia kelloja, hurisevia jääkaappeja tai siriseviä loistelamppuja. Äänitystila ei myöskään saa olla liian kaikuisa, erilaisilla tekstiileillä kuten verhoilla voi pehmentää akustiikkaa.

Tärkein osatekijä äänittämisen laatuketjussa on sen alkupäässä – eli mikrofonissa. Mahdollisimman hyvä tilanteeseen sopiva mikrofoni ja sen oikea sijoittelu on a ja o. Yleisin perusvirhe on mikrofonin sijoittaminen liian kauas, jolloin äänitteeseen tulee mukaan huonetilan kaiku. Ehdoton maksimi mikrofonietäisyydelle on n. vaaksa, jos halutaan hyvä puheen tallennus. Voimakkaasti suuntaavat ’haulikkomikrofonit’ voivat olla hiukan kauempana. Äänityslaatu jos mahdollista vähintään 16bit/48khz. Näytteenottotaajuus (engl. sampling rate) 48khz on standardi videotyössä, joten jos ajatuksena on käyttää äänitystä videon yhteydessä, silloin hyvä valita näytetaajuudeksi 48khz. Pelkkään ääniohjelmaan voi riittää 16bit/44.1khz.

Mitä parempi on äänityksen laatu, sitä vähemmän tarvitaan jälkikäsittelyä. Mahdollisimman hyvä äänityslaatu tarjoaa parhaat edellytykset myöskin editoinnin laadulle: äänitettäessä paras laatu on 24bit/48khz, tämä tarjoaa laadukkaimman tuloksen myös editoinnissa. Valmis ohjelma on sitten mahdollista tarpeen mukaan pakata eri laatuisena eri tarkoituksiin, esim. podcastit usein MP3 128kbps/44.1 khz -laatuisena.

Perusmuokkaustoiminnot editoinnissa vaiheittain

Jos ohjelma koostetaan useasta eri äänitteestä, tehdään seuraavat vaiheet jokaiselle erikseen.

1) Leikkaus (ylimääräiset pois, yskimiset, mokat jne.).
2) Yksittäisten voimakkuuspiikkien tasoitus limitterillä tai volumekäyrällä (naurunpurskahdukset ym.),
Audiograafin pitäisi näyttää keskiarvoisesti tasaisesti vaihtelevalta sahalaidalta, eikä kuin viivottimella vedetyltä (jolloin limitteriä on selvästi käytetty liikaa). Voimakkaat piikit taas erottuvat selvästi graafissa ja ne on siten helppo vaimentaa.

Tässä vaiheessa työ-master versio kannattaa säilöä hyvään talteen, ja seuraavat lisäefektit ja korjaukset tehdään tämän kopioihin. (Alkuperäinen originaaliäänite muistikortilla on tietysti heti kirjoitussuojattu ja varakopioitu turvaan). Kaikki lisäefektit ja muokkaukset nimittäin ovat peruuttamattomia ja toimivat vain yhteen suuntaan eli exportoituun Wav-tiedostoon tehtyjä kohinanpoistoja, limitointeja tai kompressointeja ei voi enää peruuttaa ja palauttaa (projektitiedoston undo-toiminnot ovat eri asia).

3) Valmiin ohjelman dynaamiseen viimeistelyyn käytetään usein Limitter ja kompressori-efektejä

Limitterillä (’rajoitin’) voidaan äänitteen kokonaisvoimakkuutta lisätä leikkaamalla kokonaisäänitteen dynaamisia huippuja ja normalisoimalla voimakkuutta ylöspäin, ei kuitenkaan kovemmaksi kuin miinus 3 tai 2 eikä missään tapauksessa nollaan asti, jolloin säröytymisen vaara on suuri. Liika limitointi voi tuodaan äänitteeseen säröä.

Kompressorilla (’pakkaaja’) ääntä ’puristetaan’ dynaamisesti kokoon siten, että voimakkaita kohtia vaimennetaan kun samalla heikkoja kohtia vahvistetaan. Näin voidaan tuodaan audioon täyteläisyyden ja läsnäolon tunnetta. Kun tähän lisätään vielä tiettyjen basso-ja keskitaajuuksen korostus ekvalisaattorilla, niin saadaan kaupallisille radioasemille tuttu hyvin pinnassa oleva radiopuhesoundi. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos ohjelmaäänitettä ajatellaan soitettavan broadcast-radiossa, niin itse lähetintekniikka voi kompressoida joka tapauksessa signaalia vahvasti, jolloin liian valmiiksi kompressoitu äänite kuulostaa radiolähetykseltä epätyydyttävältä ja pumppavaalta.

4) Lopullisen dynaamiikan asetus. Kun ääniklippi on valmiiksi leikattu ja liiat voimakkuuserot tasoitettu, normalisoidaan ääniklippi eli nostetaan ääniklipin perusvoimakkuus -3dB:iin (Audadcity: Valitse klippi, Valikko: Tehosteet –> Normalisoi: -3.).

(Huom! Äänenvoimakkuus ilmoitetaan audio-editoreissa desibeleinä (dB). Mittareissa O dB on kaikkein voimakkain arvo ja audion perusvoimakkuuden tulisi olla sen alapuolella eli miinusarvoista. Audacityn Normalisointi-työkalu tarjoaa oletuksena maksimiarvoksi -3dB. Jos audion voimakkuus menee plus-puolelle, ääni on vaarassa säröytyä. )

Yleisimmin käytetyt lisäputsaustyökalut

1) Kohinan vaimennus (Noise Reduction). Audacityn kohinanpoistotyökalu on hyvä. Ja sitä voi koettaa minkä tahansa staattisen jatkuvan häiriöäänen poistamiseen. Kannattaa aina äänityksen alkuun äänittää pikkupätkä hiljaisuutta, josta saadaan sitten hyvä näyte kohinanpoisto-pluginnille. Arvojen kanssa kannattaa olla maltillinen. Liian suuret arvot poistavat kohinan, mutta saattavat vaikuttaa itse audion laatuun häiritsevästi (liika tuo mukanaan tietynlaista ’lurinaa’ ääneen). Sitä paitsi täysin kohinaton äänite voi vaikuttaa luonnottomalta.

2) Ekvalisointi

  • Graphic EQ/Equalizer (Palkkitaajuuskorjain): Taajuuskorjaimella eli ekvalisaattorilla (lyhenne EQ) voidaan säätää audion taajuusvastetta eli joko korostaa tai vaimentaa eri äänitaajuuksia.
  • High-Pass Filter (Ylipäästösuodatin): Häiritsevien bassotaajuksien vaimennus (esim.liikenteen jyrinä katuhaastatteluissa). Annetun rajaarvon alapuolella olevia taajuuksia vaimennetaan.
  • Low-Pass Filter (Alipäästösuodatin), jolla leikataan liian korkeita taajuuksia. Annetun rajaarvon yläpuolella olevia taaajuuksia vaimennetaan.
  • De-esser, suhuässien poisto. Joskus haastateltavan ässä sihahtaa tai viheltää pahasti. Tätä voi yrittää vaimentaa tarkoitukseen suunnitellulla erillisellä ’De-esser’-pluginnilla. Audacityssä vastaavaan voidaan pyrkiä ekvalisaattorilla, jolla leikataan taajuutta, jolla ässä ’soi’. Tämä vaatii välillä lähes kirurgista tarkkuutta. Joskus viheltävä ja erittäin läpi leikkaava ässä on mahdoton korjata, ja äänite tältä osin hylättävä. Näin käy tosin harvoin.

3) Noise Gate (Kohinaportti)

Noise Gate vaimentaa taukokohtien aikana kuuluva matalatasoista melua: Kun äänenvoimakkuus laskee tietyssä kohdassa, kuten sanojen välissä, tietyn tason alapuolelle, plugin vaimentaa äänen kokonaan. Sanojen kohdalla taustamelu tietysti kuuluu, mutta korva ei kiinnitä siihen huomiota niin paljon kuin taukojen aikana kuuluvaan meluun. Oikeat säätötasot löytyvä kokeilemalla.